Paluumuuttotutkimus ”Takaisin Suomeen?” on nyt valmis ja raportti saatavissa sekä sähköisessä että painetussa muodossa. Tutkimus/raportti käsittelee Euroopan ulkosuomalaisten ja heidän lastensa ajatuksia Suomesta maahanmuuton kohteena.
Toimitus: Outi Tuomi-Nikula, Riina Haanpää ja Tarja Laine. Julkaisija: Turun yliopisto, kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma (Pori). Hankketta on rahoittanut Satakuntaliitto, Porin kaupunki ja Filmihalli Oy.
Suomessa muutetaan yli puoli miljoonaa kertaa vuosittain. Muuttaminen on ihmisen elämänkaaressa tärkeä murroskohta – se liittyy usein muihinkin isoihin elämänmuutoksiin ja pitää sisällään lupauksen uudesta alusta.
Elämää muuttolaatikoissa -keruukilpailussa kerätään muuttamiseen liittyviä kertomuksia ja muistoja 15.3.–30.9.2013. Kirjoitukset arkistoidaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistoon ja sähköisessä muodossa saapuvat kirjoitukset lisäksi Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon opetus- ja tutkimuskäyttöön.
Vastaajia pyydetään kertomaan esimerkiksi omasta muuttohistoriastaan ja mieleen jääneistä muutoista. Kilpailussa toivotaan kuvauksia erilaisista muuttajista. Tavoitteena on selvittää, onko muuttaminen uudistumista vai vanhojen muistojen säilömistä. Lisäksi halutaan tietää, millä tavoin muistoja kuljetetaan mukana muutosta toiseen ja miten uudesta asuinpaikasta tulee koti.
Kirjoitukset voi lähettää SKS:aan 30.9.2013 mennessä joko postitse, sähköpostin liitetiedostona tai internetissä osoitteessa www.finlit.fi/arkistot/keruut/muutto.htm. Tarkemmat vastausohjeet löytyvät osoitteesta www.finlit.fi/kra/keruut/muutto.pdf.
Kilpailun tulokset julkistetaan syksyllä 2013. Paras kirjoitus palkitaan kirjapalkinnolla. Lisäksi kirjoittajien kesken arvotaan kirjapalkinto.
Keruukilpailun järjestävät Lapin yliopisto ja SKS.
Lisätietoja:
tutkija Veera Kinnunen, p. 040 4844 175, veera.kinnunen(at)ulapland.fi
SKS:n kansanrunousarkisto, p. 0201 131 240, keruu(at)finlit.fi
Kela tiedottaa 31.5.2013
Miten pääsee uuden kotimaan sosiaaliturvan piiriin? Uusi Sosiaalivakuutus-lehti on kansainvälisen sosiaaliturvan teemanumero.
Kela ratkaisi viime vuonna 41 000 hakemusta, joissa Suomeen muuttava henkilö haki Kelan hoitaman sosiaaliturvan piiriin. Ratkaisujen määrä on pysynyt viime vuodet melko samanlaisena, mutta Suomeen tulevien tavallisin lähtömaa on vaihtunut.
Vielä vuonna 2009 Suomen sosiaaliturvan piirin tultiin useimmiten Ruotsista, mutta nyt tavallisin lähtömaa on Viro. Kelan viime vuonna tekemistä vakuuttamisratkaisuista lähes joka neljäs (23 %) koski Virosta tulevaa henkilöä. Toiseksi yleisin lähtömaa oli Ruotsi (14 % ratkaisuista) ja kolmanneksi yleisin Venäjä (8 % ratkaisuista).
Yhä useampi muuttajista tulee Suomeen työskentelemään lyhyeksi aikaa, palaa kotimaahansa ja hakeutuu jonkin ajan kuluttua taas töihin Suomeen.
Lainsäädäntöä pyritään parhaillaan selkeyttämään tällaisten tilanteiden helpottamiseksi. Työtä tehdään sosiaali- ja terveysministeriön johdolla Solmu IV –työryhmässä.
Sosiaalivakuutukseen 2/2013 on koottu lukijalle ”kansainvälisen sosiaaliturvan pikakurssi”.
”Sosiaaliturvan maksajamaan määräävät EU-pelisäännöt, maiden väliset sosiaaliturvasopimukset sekä kansallinen lainsäädäntö”, selostaa suunnittelupäällikkö Essi Rentola Kelasta
”Suomessa sosiaaliturvajärjestelmä perustuu vakinaiseen asumiseen, monessa muussa maassa sosiaaliturvan pohjana on työskentely. Ulkomaalaisen Suomessa työskentelevän tilannetta joudutaan pohtimaan monelta kantilta: kauanko työsuhde kestää, paljonko ansioita kertyy ja mikä on perhetilanne.”
Kansainvälisten sosiaaliturva-asioiden määrä Kelassa on lisääntynyt. Kelan ulkomaisia yhteistyökumppaneita ovat mm. kaikki EU-maiden yli 15 000 sosiaaliturvalaitosta. Aktiivisinta yhteydenpito on lähinaapureiden. Kelan etuuskäsittelijät ovat päivittäin yhteydessä Ruotsin ja Viron sosiaaliturvalaitosten käsittelijöihin.
Ruotsinsuomalaisten grand old manin Harry Permannon elämäkerta on ilmestynyt. Annika Ardin – Veikko Sonninen: KUIN SÄVELTÄ KUUNNELLEN – Harry Permannon tie. Fabella, Helsinki, 2010.
Harry Permanto syntyi vuonna 1930 Suomen Miehikkälässä, teki menestyksellisen uran hotelli- ja ravintola-alalla Suomessa ja siirtyi vuonna 1977 47-vuotiaana Tukholman konserttitalon intendentiksi. Hän loi työssään hyvät suhteet niin maailman huippumuusikoihin kuin Ruotsin kuningashuoneen jäseniinkin. Klassinen musiikki on ollut keskeisellä sijalla hänen elämässään. Miten kaikki tämä onnistui maalaispojalta, jolla ei köyhyytensä takia ollut mahdollisuutta koulunkäyntiin?
Harry Permanto tunnetaan laajalti Ruotsin suomalaisten keskuudessa. Hän on ollut kaikkien tuntema aktivisti sotaveteraani- ja sotalapsiasioissa, osallistunut Lions-toimintaan, ollut mukana seurakunnallisessa toiminnassa ja ylipäänsä kaikessa ruotsinsuomalaisten järjestötoiminnassa, ei vähiten Suomi-Seurassa. Suomen Tukholman-suurlähetystön vastaanotoilla hän on ollut tuttu näky.
Harry Permanto on mies, joka ei lannistunut vastoinkäymisten edessä, vaan teki elämästään seikkailun. Hän viettää eläkepäiviään Gotlannissa, jonka suomalaisyhteisön eräs tukipylväs hän on.
*****
Annika Ardin on toimittaja, tietokirjailija ja kustantaja, joka toimi 2000-luvun alkupuolella Suomen Kirjakauppalehden päätoimittajana. Veikko Sonninen työskenteli pitkään Suomen Kustannusyhdistyksen toimitusjohtajana. Annika ja Veikko halusivat kirjoittaa Harry Permannon elämäkerran kunnianosoituksena hänen elämäntyölleen.
Kirjaa on kätevästi saatavissa mm. osoitteesta www.adlibris.com/se/product.aspx?isbn=9526702522, www.kustannustaito.fi tai www.fabella.fi