Kategoria: Meno-paluu

Marja Saviaron kirjoitus sanomalehti Kalevassa 28.11.2002

Kansainvälistymisen myötä yhä useampi suuntaa uransa jossain vaiheessa töihin ulkomaille. Ulkomaankomennukset ovat haaste sekä yrityksille että niiden kansainvälisiin tehtäviin lähteville työntekijöille ja heidän perheilleen. Onnistuessaan ulkomaankomennus on sekä henkisesti että ammatillisesti kehittävä kokemus, mutta läheskään näin ei aina ole. Rekrytointiprosessi on yrityksissä usein nopea eikä työntekijällä ole välttämättä valintatilanteessa selvää kuvaa siitä, mitä ulkomaankomennus ja tuleva kohdemaa vaativat. Ulkomaille muuttamainen ja vieraassa kulttuurissa toimiminen on aina suuri elämänmuutos. Asettautuminen uuteen maahan, jonka kieli, tapakulttuuri, ihmisten arvomaailma ja maailmankatsomus poikkeavat omasta tutusta ja turvallisesta vaativat lähtijältä vankan ammattitaidon lisäksi kulttuurisia valmiuksia, sopeutumiskykyä ja vuorovaikutustaitoja. Valintatilanteissa korostetaan kuitenkin vahvasti lähtijän teknistä osaamista. Vaikka suomalaisia on ollut maailmalla jo pitkään, ulkomaankomennuksille lähdetään ja lähetetään valitettavan usein melko heppoisin eväin. Komennuksilla olevista 75% on perheellisiä ja ensikertalaisten määrä työkomennukselle lähtevistä on voimakkaassa kasvussa. Useimmissa tapauksissa perhe seuraa mukana. Ulkomaille muutto on erityinen haaste mukana seuraavalle puolisolle, joka on edelleen useimmiten nainen. Suomalaisnaisista suuri osa on työelämässä ja kiristyneen kilpailun myötä moni miettii lähtötilanteessa uskaltaako jättää työpaikan kotimaassa ja mitä siitä seuraa urakehitykselle. Puolison työnsaantimahdollisuudet ja etenkin niihin liittyvät lupamuodollisuudet ovat todella hankalia useissa maissa. Kahden uran perheiden lisääntymnen onkin tällä hetkellä eräs yritysten suurimmista haasteista. Muutos vaikuttaa sekä yrityksiin että työntekijöihin, rajoittaen henkilökunnan siirtomahdollisuuksia- ja haluja.

Kansainvälisistä rekrytoineista puhuttaessa epäonnistumisella tarkoitetaan yleensä henkilön ennenaikaista sopimuksen keskeytystä ja kotimaahan paluuta. Kotiinkutsumisella on yritykselle sekä suoria taloudellisia että epäsuoria seurauksia; palkka- ja matkakustannukset, yrityksen maine. Epäonnistuminen vaikuttaa luonnollisesti työntekijän itsekunnioitukseen, itseluottamukseen ja arvostukseen työyhteisössä. Lisäksi sillä on omat vaikutuksensa urakehitykseen, työmotivaatioon sekä perhesuhteisiin. Kotiinkutsuminen on sinänsä merkki siitä, että jotain on tehty. Vielä tuhoisampaa on sekä yrityksen että työntekijän kannalta jatkaa sopimusta, vaikka työteho on nollassa ja perhe voi huonosti. Suomalaisuuteen liittyvä sisukkuus on ihan hyvä ominaisuus – ulkomaankomennuksilla se merkitsee kuitenkin usein periaatetta ”ollaan niin kauan kuin henki pihisee ja periksi ei anneta”. Täytyy osata myös luovuttaa silloin kun homma ei toimi. Yrityksissä ei useinkaan nähdä sitä vaaraa, joka liitty henkilön lähettämisessä kulttuuriin, johon hän ei sopeudu. Sopimukset epäonnistuvat harvoin työntekijän osalta sen vuoksi, että hän ei osaa hommaansa. Syynä on useimmiten erilaisesta työkulttuurista johtuvat vuorovaikutusongelmat työyhteisössä. Ulkomaankomennuksen keskeytymisen syynä on 90 prosentissa kyse perheen sisällä syntyvistä ongelmista. Valitettavan monessa yrityksessä lyödään laimin tukitoimenpiteet, joilla voitaisiin auttaa ulkomaille lähetettävien asiantuntijoiden perheenjäseniä. Ensikertalaisten määrän voimakas kasvu työkmennuksilla tarkoittaa myös sitä, että keskeytymisriskit kasvavat.

Kotimaahan paluuseen liittyvät ongelmat ovat yllättävyytensä vuoksi jopa vaikeampi käsitellä kuin vieraaseen kulttuuriin liittyvät sopeutumisongelmat. Perheet eivät olleet osanneet valmistautua siihen, että kotimaa tuntuu palatessa erilaiselta, vieraalta. Paluumuuttajan kannalta moni asia on muuttunut ulkomailla olon aikana; työpaikka, ystävät, ihmisten intressit ja mitä ei useinkaan huomata – sinä itse olet muuttunut. Siirtyessäsi ja sopeutuessasi uuteen asemapaikkaan ja kulttuuriin joudut usein miettimään uudelleen omaa arvomaailmaasi, tekemäään myönnytyksiä ja ehkä luopumaan joistakin arvoistasi. Myös tapasi katsoa maailmaa on muuttunut, perspektiivisi on laajentunut. Nyt olet uuden tilanteen edessä – kotimaa, työpaikka ja ystävät eivät ymmärrä uutta minääsi. Jopa 80% palaajista kokee takaisinpaluun vaikeammaksi kuin muuttamisen vieraaseen kulttuuriin. Työntekijän kannalta suurin ongelma on se, että yritykset eivät vieläkään osaa hyödyntää kansainvälisissä tehtävissä hankittua osaamista. Hiljattain ilmestynyt tutkimus 150 monikansallisesta yrityksistä osoittaa, että ulkomaankomennus ei juurikaan edistä urakehitystä. Turhautunut työntekijä, jolla on kuitenkin ulkomailta saatua ammatilllista pääomaa ja joka voisi hyödyntää koko organisaatiota, on yrityksen kokonaistuloksen kannalta turhaa tappiolta.. Erään amerikkalaisen tutkimksen mukaan jopa 25% komennuksilta palaajista jättää emoyrityksen vuoden sisällä kotimaahan paluunsa jälkeen.

Palaajat ja heidän kokemuksensa ovat kuitenkin erilaisia. Jotkut palaavat vuoden, toiset viiden vuoden jälkeen, jollekin asemamaa on ollut paratiisi, joillekin aivan jotain muuta .Kotiinpaluun helpottamiseksi on tärkeintä tiedostaa mahdolliset ongelmat jo lähtövaiheessa ja muistaa pitää yhteyttä sekä emoyritykseen että kotimaassa oleviin sukulaisiin ja tuttaviin.

Kompleksinen ja alati muuttuva kansainvälinen ympäristö vaatii joustavuutta, johon yritykset tarvitsevat asianmukaisesti valmennetun ja orientoituneen henkilöstön. Killpailun kiristyessä on yrityksen tuloksen kannalta keskeisiä hekilöresursseja osattava käsitellä oikein. Kun työntekijä ja hänen peerheensä saavat tukea lähdön yhteydessä, asemamaassa ja kotimaahan palatessaan, varmistetaan myös hänen sitoutumisensa yritykseen.

Marja Saviaro
Kasvatustieteiden maisteri
Valmentaja

Mitä voit tehdä paluun helpottamiseksi

• valmistaudu paluumuuttoon ajoissa
• hoida kunnolla lähtöjärjestelyt asemamaassa: tee lista hoidettavista asioista (käytännön asiat, kenelle halluat sanoa hyvästit, lasten ero ystävistä jne.)
• hoida tarvittavat järjestelyt kotimaassa (ilmoitukset paluusta eri viranomaisille, asunto, kouluasiat, terveystarkistukset, pankki jne.)
• varaudu henkisesti siihen, että paluumuutto ei ole välttämättä ongelmatonta
• muista, että paluuseen liittyvä stressi ja hämmennys kuuluvat asiaan
• anna itsellesi aikaa sopeutumisprosessiin
• muista, että olet käsitellyt mutoksiin liittyviä asioita aikaisemminkin (työpaikan vaihto, lasten syntyminen, siirtyminen ulkomaille jne.). Sinulla on jo valmiina henkisiä eväitä tilanteen hoitamiseksi
• älä pety, jos ystävät eivät ole kovin innostuneita kuulemaan kokemuksistasi – kerro heille tarinasi pikku paloina
• muodosta tukiverkosto muista palanneista
• kaikkiea asioita ei tarvitse tehdä heti, tee lista hoidettavista asioita
• olkaa yhdessä perheenä mahdollisimman paljon, keskustelkaa tuntemuksista. Kaikki kokevat paluun eri tavalla
• auta lapsia tutustumaan muihin palanneisiin
• älä jää neljän seinän sisään
• ensimmäisten viikkojen aikana tee kaikkea sitä mitä olet kaivannut ulkomailla ollessasi – ota kaikki irti tuosta vaiheesta

Marja Saviaro
Return Ticket

Kotimaahan paluuseen liittyvät ongelmat ovat yllättävyytensä vuoksi vaikeampia käsitellä kuin vieraaseen kulttuuriin liittyvät sopeutumisongelmat. Perheet muuttavat palatessaan tavallisesti tuttuun ympäristöön. Maailmalle lähtiessään he tiesivät, että elämä olisi uudessa maassa erilaista, mutta he eivät olleet osanneet valmistautua siihen, että kotimaakin on muuttunut. Paluumuuttajan kannalta kuitenkin kaikki on muuttunut; kotimaa, työpaikka, koulu, ystävät, pukeutuminen ja mitä ei useinkaan huomata – sinä itse olet muuttunut. Siirtyessäsi ja sopeutuessasi uuteen asemapaikkaan ja kulttuuriin joudut usein miettimään uudelleen omaa arvomaailmaasi, tekemään myönnytyksiä ja ehkä luopumaan joistakin arvoistasi. Myös tapasi katsoa maailmaa on muuttunut, perspektiivisi on laajentunut.

Nyt olet uuden tilanteen edessä – kotimaa, työpaikka ja ystävät eivät ymmärrä uutta minääsi. Tutkimusten mukaan jopa 80 % palaajista kokee takaisinpaluun vaikeampana kuin muuttamisen vieraaseen kulttuuriin. Työntekijän kannalta suurin ongelma on se, että yritykset eivät vieläkään osaa hyödyntää kansainvälisissä tehtävissä hankittua osaamista. Työntekijät rekrytoidaan, lähetetään maailmalle ja unohdetaan, että sekä yrityksen että työntekijän kannalta heidän kokemustaan ja lisääntynyttä ammattitaitoaan pitäisi hyödyntää yrityksessä. Jos yritys ei voi järjestää työntekijöille motivoivaa työtä, he voivat yrityksessä erotessaan viedä mukanaan kallisarvoista tietämystä kilpailijoille. Erään amerikkalaisen tutkimuksen mukaan jopa 25 % komennuksilta palaajista jättää emoyrityksen vuoden sisällä kotimaahan paluunsa jälkeen.

Suurin osa kansainvälisissä tehtävissä toimivista on perheellisiä. Ulkomaankomennukselle lähdettäessä mukana seuraava puoliso joutuu usein jättämään työnsä ja takaisin palattaessa työn saanti on vaikeaa. Puoliso hoitaa usein myös käytännön asettautumiseen ja lasten sopeutumiseen liittyvät tehtävät. Pienten lasten kohdalla sopeutumisongelmat ovat vähäisiä. Murrosikäisten kohdalla ongelmia on enemmän, koska heille on tärkeää sopeutua ja löytää paikkansa vertaisryhmässä. Myös koulutyö voi olla erilaista mihin nuoret ovat tottuneet kansainvälisissä kouluissa.

On kuitenkin muistettava, että palaajat ja heidän kokemuksensa ovat erilaisia: Jotkut palaavat vuoden, toiset viiden vuoden jälkeen, joillekin asemamaa on ollut paratiisi, joillekin jotain muuta. Paluu Aasiasta on erilaista kuin paluu Euroopasta, lapsiperheiden ja sinkkujen ongelmat ovat erilaisia.

Kotiinpaluun helpottamiseksi on tärkeintä tiedostaa ongelmat jo lähtövaiheessa ja muistaa pitää yhteyttä sekä emoyritykseen että kotimaassa oleviin sukulaisiin ja tuttaviin.

Marja Saviaro
Return Ticket